Miksi tutkimme saksalaisia?

Saksalaisten toiminta Suomessa jatkosodan ja Lapin sodan aikana on poikkeuksellinen tapahtumasarja, jonka aikana vieras valtio sai rauhanomaisesti haltuunsa suuria maa-alueita, käynnisti niillä mittavia rakennushankkeita ja lopulta liittolaisuuden päätyttyä sekä Lapin sodan vihamielisyyksien alettua tuhosi merkittävän osan omasta sekä suomalaisesta rakennuskannasta. Toimillaan saksalaiset jättivät pysyvän jäljen niin lentokenttien kehitykseen, niitä ympäröivään maisemaan kuin alueen asukkaiden muistoihin ja kokemuksiin.

Näiden jälkien käsittely on kuitenkin koettu pitkään vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Tutkimushankkeen aloittaneet Porin lentokentän saksalaisajan tutkimukset lähtivät liikkeelle siitä lähtökohdasta, että Satakunnan Museolta oltiin säännöllisesti tiedusteltu sota-aikaan ja saksalaisiin liittyviä asioita ja muistoja. Tietoja oli kuitenkin ollut kerrottavana vain vähän, sillä Porin sota-aikaista historiaa ei ole koottu yksiin kansiin. Suomen ja Saksan yhteistyö sodan aikana oli myös koettu kiusallisena ja vaikeana asiana, joten saksalaisten läsnäolo Porissa oltiin pitkään unohdettu mielellään ja läheisistäkin suhteista kertovat muistot piilotettiin.

Muistojen taltiointi ja sota-ajan raunioiden dokumentointi koettiin kuitenkin museolla tärkeäksi, vaikka ne edustaisivatkin ns. vaikeaa tai synkkää kulttuuriperintöä. Vaikenemisen kulttuuri näyttää osin hälvenneen myös laajemmassa yleisössä, mikä todettiin varsin pian haastateltavia etsittäessä. Siinä missä sota-aikaa tutkineet kollegat kertoivat saksalaisia käsittelevien haastatteluiden toteuttamisen olleen haastavaa vielä 2000-luvun alussa, nyt haastateltavaksi on ilmoittautunut enemmän kuin haastatteluja on voitu toteuttaa. Myös väitöstutkimusta suunniteltaessa koettiin tärkeänä, että sota-ajan muistojen ja kokemusta keräystä jatketaan mahdollisimman aktiivisesti vielä kun se on mahdollista.