Kemijärvi

Kemijärven kunnanvaltuusto teki keväällä 1938 kulkulaitosministeriölle aloitteen lentokentän rakentamiseksi Kemijärvelle perustellen sitä paikallisten syiden ohessa lisänä Petsamon lentoreitin liikenneturvallisuudelle. Tie- ja vesirakennushallitus sekä puolustusministeriö puolsivat hanketta, ja rakennussuunnitelma laadittiinkin vielä saman vuoden aikana.

Lentokentän rakennustyöt jatkuivat talvisodasta huolimatta. Kiitoalueiden raivaamisen, tasoituksen ja merkitsemisen jälkeen lentokentän ensimmäinen vaihe valmistui käyttökelpoiseen kuntoon kesällä 1940, jolloin sen sora-/kanervapeitteisten kiitoalueiden pituudet olivat 700–800 metriä. Välirauhan aikaan lentokenttä kuului Lentorykmentti 4:n valvontapiiriin, mutta lentokentän käyttö oli vähäistä.

Vuonna 1941 Saksan sotavoimien matka Kemijärvelle ja Sallaan kulki Kemijärven lentokentän läpi. Koska raskas liikenne kuitenkin vaurioitti lentokenttää, lentokentän ohi rakennettiin uusi maantie. Kesällä 1941 myös lentokentällä alkoi rakennustyöt. Vuosien 1941–1942 lentokenttätietojen mukaan Kemijärven lentokentän kiitotiet olivat hiekkapintaisia ja sen eteläpohjoissuuntainen kiitoalue oli pituudeltaan 900x60 metriä.

Lentokentän käyttö saksalaisten toimesta alkoi jo kesäkuussa 1941, jolloin lentokentälle siirrettiin Rovaniemeltä Henschel Hs 126 -tiedustelukoneet. Sodan alettua lentokentästä tuli lähitiedustelulentueen sekä Junkers Ju 87 -laivueen lentotukikohta, jolloin kentältä käsin toimivat muun muassa 1.(H)/32 ja I./SG5 -lentoyksiköt.

Saksalaisten toimesta lentokentälle ja sen välittömään läheisyyteen valmistui useita lentokonehalleja, sirpalesuojia, asuinparakkeja, varikoita, puolustusasemia ja suojavarusteita, joiden maanpäälliset osat oli maalattu naamiointiväreillä. 1. kesäkuuta 1943 lentotukikohdan majoituskyvyksi ilmoitettiin 1720/1860 miestä ja yksi hävittäjä/Stuka-lentue. Lentokentällä oli tällöin neljä 88 mm:n tykkiä, kolme 37 mm:n ja 22 20 mm:n tykkiä sekä näihin ammukset.

Syksyllä 1944 lentotukikohta oli suurimmillaan, ja tällöin lentokentällä toimivat myös I/NSGr.8 ja IIIJG5 -yksiköt. Näihin aikoihin saksalaiset alkoivat myös vetäytyä Pohjois-Norjaan. Lutwaffe jätti Kemijärven lentotukikohdan ennen lokakuun puoltaväliä tuhoten ja miinoittaen sen lähtiessään.